KIELIOPPI
Kirjoittaminen ja ääntäminen · Virkkeet · Substantiivit · Määreet · Pronominit · Adjektiivit · Adverbit · Verbit · Prepositiot · Konjunktiot · Kysymyslauseet · Lauseet · Luvut · Sananmuodostus · Lyhenteet · Välimerkit

Pronominit

Pronomini on sana, joka voi toimia itsenäisesti (ilman substantiivia) substantiivilausekkeena.

Persoonapronominit

Tu on yksiköllinen ja vos monikollinen kaikissa yhteyksissä, sekä muodollisissa että tuttavallisissa.

Sanaa el käytetään ihmisistä sekä sen tapaisista eläimistä kuin nisäkkäät ja linnut. Sitä voi myös käyttää vertauskuvallisista “henkilöistä”, esim. satuhahmoista, roboteista jne., jopa auringosta, kuusta ja myrskyistä.

Lo viittaa esineisiin, alkeellisiin eläimiin, asioihin, ajatuksiin jne. Los on sanojen el ja lo yhteinen monikkomuoto.

El ei yleensä erottele sukupuolia. Lomakkeet elo (koiras) ja ela (nainen) ovat harvinaisia, mutta niitä voidaan käyttää välttämään ihmisten nimien liiallista toistoa, kun puhutaan miehestä ja naisesta samassa yhteydessä.

Persoonapronominia voi seurata relatiivilause. Jos tarkoitus käy ilmankin selväksi, niin pronominin voi jättää pois ja antaa näin relatiivipronominille kaksoistehtävän:

On on yleinen määrittelemätön pronomini kuten “man” ruotsissa ja “on” ranskassa Se on kuin “ihmiset yleensä” tai “kuka hyvänsä” – kuten englannin idiomaattinen “you”. Sillä välttää usein passiivisen verbimuodon käytön:

Se on kolmannen persoonan refleksiivipronomini, sekä yksikössä että monikossa. Se viittaa kyseisen lauseen subjektiin. Toisaalta sanaa “se” ei voi käyttää subjektin paikalla:

Possessiivipronominit (itsenäiset “minun”, “sinun”, jne) saadaan possessiivisista määreistä panemalla eteen artikkeli la:

Determinatiivipronominit

Aivan samalla tavoin kuin adjektiivi voidaan tulkita substantiiviksi, määreet voidaan “konvertoida” pronomineiksi. Pronominit esta, acel ja otra saavat monikossa aina päätteen -s tai -es. Muutamiin muihinkin pronomineihin voidaan soveltaa monikon päätettä, mikäli tämä selventää asiaa.

Esimerkkejä:

Lukusanoja voidaan käyttää pronomineina viittaamaan tietynkokoisiin ryhmiin. Näitä pronomineja ei yleensä käytetä monikkomuodossa eivätkä ne vaadi määreitä:

Monikon päätettä käytetään puhuttaessa lukujen sento, mil tai milion epämääräisistä monikerroista:

Artikkeli la ei voi esiintyä pronominina. Sen sijaan voidaan käyttää sanoja el, lo ja los:

Myöskään no ei käy pronominiksi, sitä varten ovat muodot nun ja no cosa. Lukua zero voi käyttää myös pronominina.

Idiomaattinen ilmaus la un la otra (tai lunlotra) tarkoittaa “toinen toistaan”. Sillä on erilaisia muunnelmia kuten la un o la otra (jompikumpi), la un pos la otra (tai pos lunlotra, yksi toisensa jälkeen) ja la un sur la otra (tai sur lunlotra, toinen toisensa päällä):

Joissakin lauseissa pronominia seuraa välittömästi verbi. Silloin on vaara ymmärtää yhdistelmä niin, että olisikin määre, jota seuraisi verbin näköinen substantiivi. Esimerkiksi, ilman kontekstin apua on vaikea tietää, tarkoittaako acel veni de Italia substantiivilauseketta “tuo tulo Italiasta” vai sitä että “tuo tulee Italiasta”. Useimmissa tapauksissa asiayhteys selvittää helposti, mistä on kyse. Jos kuitenkin haluaa olla varmoilla vesillä, niin kannattaa mieluummin kirjoittaa määreen perään sana person tai cosa sen sijaan että käyttäisi määrettä pronominina:

Joskus halutaan tehdä selväksi, että verbiltä näyttävä substantiivi ei ole verbi. Määritteiden kuten alga, multe ja poca yhteyteen voidaan lisätä sana de, määreen ja substantiivin väliin. Silloin määre muuntuu pronominiksi, mutta substantiivi ei muunnu verbiksi. Muiden määreiden, kuten esta ja acel, yhteyteen voidaan lisätä la ennen määrettä:

Kysymyspronominit

LFN käyttää kahta pronominia suoran kysymyksen muodostamiseen.:

Sanaa ci käytetään vain pronominina; sitä ei pidä käyttää määreenä.

Cual on alunperin määre, mutta sitä käytetään usein pronominina, vaikka silloin on pieni vaara ymmärtää väärin sellaiset ilmaukset kuin cual veni de Italia.

Esimerkkejä:

Sanoja ci ja cual käytetään myös epäsuorissa kysymyksissä.

Relatiivipronominit

Sanat cual ja ci palvelevat myös relatiivipronomineina esitellen relatiivilauseita:

Henkilön tai (kehittyneen) eläimen relatiivipronomini on ci. Muiden asioiden relatiivipronomini on cual:

Joidenkin relatiivilauseiden yhteydessä päälauseesta jää pois se substantiivi, johon relatiivilause viittaa. Itse relatiivipronomini esiintyy substantiivin paikalla. Näissä tapauksissa, sekaannuksen välttämiseksi, cual voidaan laajentaa muotoon lo cual ja ci muotoon el ci:

Muita pronomineja

Seuraavat viisi pronominia viittaavat nimenomaan ihmisiin. Niitä käytetään vain yksikkömuodossa:

Examples:

Sanojen algun, cualcun, cadun ja nun vastineet asioiden yhteydessä ovat alga cosa (jokin), cualce cosa (mikä hyvänsä), cada cosa (jokainen (asia)), and no cosa (ei mikään).

Pronominilausekkeet

Pronomineja ei yleensä modifioida tavallisilla määreillä eikä adjektiiveilla, mutta tarvittaessa prepositiolausekkeilla:

Esta paje es presentada con la lisensa CC Attribution-Share Alike 4.0 International.
Lo ia es automatada jenerada de la paje corespondente en la Vici de Elefen a 22 otobre 2020 (20:43 UTC).