KIELIOPPI
Kirjoittaminen ja ääntäminen · Virkkeet · Substantiivit · Määreet · Pronominit · Adjektiivit · Adverbit · Verbit · Prepositiot · Konjunktiot · Kysymyslauseet · Lauseet · Luvut · Sananmuodostus · Lyhenteet · Välimerkit

Lauseet

Kuten virke, myös lause sisältää subjektin ja verbin, mutta lause on yleensä osa suurempaa kokonaisuutta, virkettä.

Jokaisessa virkkeessä on päälause. Tätä voi tarkentaa erilaisin tavoin yksi tai useampi sivulause. Jos sivulause modifioi substantiivilauseketta, sitä kutsutaan relatiivilauseeksi. Jos se modifioi verbiä tai koko päälausetta, sitä kutsutaan adverbiaalilauseeksi. Jos taas sillä on substantiivin rooli, sitä kutsutaan substantiivilauseeksi.

Lisäksi: virke voi sisältää montakin päälausetta.

Relatiivilauseet

Relatiivilause modifioi substantiivia. Se seuraa modifioitavaansa ja alkaa yleensä relatiivipronominilla ci tai cual:

Selvyyden vuoksi relatiivilause voidaan erottaa muusta virkkeestä pilkuin, erityisesti jos se on pitkä tai mutkikas:

Jotkin relatiivilauseet ovat merkityksen kannalta epäoleellisia sivuhuomautuksia. Nämä erotetaan aina pilkuin:

Ci ja cual voivat esiintyä relatiivilauseessa joko subjektina tai objektina. Objektit seuraavat yleensä verbiä, mutta tässä tilanteessa objektina esiintyvä “ci” tai “cual” edeltää sekä subjektia että verbiä:

Kun relatiivipronomini on preposition kohteena, prepositio tulee ensin:

Kun de ci tai de cual esittelee “omistetun” substantiivin relatiivilauseessa, niin selvyyden vuoksi tämä substantiivi esitellään yleensä sanalla sua:

Joissain kielissä relatiivilause voi modifioida koko edeltävää lausetta. LFN:ssä voi tästä syntyä epäselvyys. Siksi käytetään mieluummin sellaisia ilmauksia kuin e lo, e esta tai e acel:

Relatiivilauseen voi myös aloittaa relatiivisella adverbilla:

Tällaiset relatiivilauseet muistuttavat usein adverbiaalilauseita:

Adverbiaalilauseet

Adverbiaalilause määrittää joko päälauseen verbiä tai päälausetta itseään. Adverbiaalilauseen esittelee jokin alisteisista adverbeistä (como, cuando, cuanto, do) tai jokin seuraavista erityissanoista: si, car, afin ja ca:

Alisteisen adverbin (como, cuando, cuanto, do) esittelemää adverbiaalilausetta voidaan pitää tavallaan lyhennettynä relatiivilauseena. Esimerkiksi kolme edellä olevaa esimerkkiä voidaan esittää myös seuraavasti:

Substantiivilauseet

Substantiivilause toimii substantiivin tavoin: se voi esiintyä subjektina tai objektina. Substantiivilauseen voi esitellä erityinen partikkeli ce tai esce, alistuspronomini ci tai cual, tai sitten jokin adverbiaalinen alistuskonjunktio.

Hähdäkseen, onko lause todella substantiivilause, voi korvata lauseen sanalla “el”, “lo” tai “los”. Jos syntyy järkevä virke, kyseessä on substantiivilause. Substantiivilauseet ovat usein ajattelua, havaitsemista tai tuntemista merkitsevien verbien objekteina:

Erikoispartikkelit ce (“että”) ja esce (”-ko/-kö”) esittelevät monia substantiivilauseita:

Substantiivilauseet kertovat usein, mitä joku on sanonut, ajatellut tai kysynyt. Silloin verbin aikamuoto pysyy kaikissa tapauksissa samana kuin vastaavassa suorassa puheessa, ajatuksessa tai kysymyksessä. Huomaa kuitenkin, että pronomini voi vaihtua tietyissä tapauksissa:

Relatiiviset ja adverbiaaliset lauseet voivat joskus sekaantua substantiivilauseiden kanssa. Jos halutaan selventää, että kyseessä on relatiivinen tai adverbiaalinen lause, sijoitetaan substantiivi tai pronomini ennen sanaa cual tai ci:

Verbin infinitiiviä voidaan pitää myös eräänlaisen alisteisen substantiivilauseen esittelijänä.

Rinnakkaiset lauseet

Kaksi päälausetta voidaan yhdistää yhdeksi käyttämällä rinnakkaisia konjunktioita. Pilkku lisätään usein konjunktion eteen:

Tällaiset lauseet voivat esiintyä itsenäisinä, joko konjunktion kanssa tai ilman:

Esta paje es presentada con la lisensa CC Attribution-Share Alike 4.0 International.
Lo ia es automatada jenerada de la paje corespondente en la Vici de Elefen a 22 otobre 2020 (20:43 UTC).