KIELIOPPI
Kirjoittaminen ja ääntäminen · Virkkeet · Substantiivit · Määreet · Pronominit · Adjektiivit · Adverbit · Verbit · Prepositiot · Konjunktiot · Kysymyslauseet · Lauseet · Luvut · Sananmuodostus · Lyhenteet · Välimerkit

Kirjoittaminen ja ääntäminen

Kirjaimisto

Lingua Franca Nova käyttää kahta maailman yleisimmin tunnettua kirjaimistoa: latinalaista ja kyrillistä.

K, Q, W ja Y eivät esiinny tavallisissa sanoissa. Niitä käytetään vain säilyttämään alkuperäinen muoto erisnimissä ja sanoissa, jotka eivät kuulu LFN:ään. Sama pätee tietyille kyrillisen aakkoston lisämerkeille.

H on harvinainen. Sitä käytetään lähinnä joissakin tekniikan ja kulttuurin termeissä.

Isot ja pienet alkukirjaimet

Virkkeen ensimmäinen sana aloitetaan isolla kirjaimella.

Isoja kirjaimia käytetään myös erisnimien alussa. Jos erisnimi muodostuu useasta sanasta, jokainen sana aloitetaan isoin kirjaimin – ei kuitenkaan pikkusanoja kuten la tai de:

Kuitenkin taiteen ja kirjallisuuden teosnimissä vain nimen ensimmäinen sana aloitetaan isolla kirjaimella (ja tietysti siinä esiintyvät mahdolliset erisnimet):

Joskus, kuten varoituksissa, isoja kirjaimia käytetään TÄHDENTÄMÄÄN kokonaista sanaa tai ilmaisua.

LFN käyttää pientä alkukirjainta monessa sellaisessa kohdassa, jossa useat muut kielet vaativat ison alkukirjaimen:

Kirjainten nimet

Seuraavia tavuja käytetään luetellessa kirjaimia nimeltä puheessa, esim. sanan kirjoitusasua selvennettäessä:

Näitä voidaan pitää substantiiveina, ja niillä on monikkomuodot: as, bes, efes.

Kun kirjain esitellään tekstissä, se merkitään isolla ja siihen liitetään tarvittaessa monikon pääte -s tai -es:

Vokaalit

Kuuntele ja toista!

Kirjaimet a, e, i, o ja u ääntyvät hyvin paljon suomen tapaan:

A [a] kuten sanassa “haapa” avoin, etinen, pyöristämätön ambasada
E [e] vähän suomalaista e:tä kapeampi, kuten ruotsin “veta” tai ranskan “été” puoliavoin, etinen, pyöristämätön estende
I [i] ihan kuin suomen sanassa “sima” suljettu, etinen, pyöristämätön ibridi
O [o] kuin suomen sanassa “roso” puoliavoin, takinen, pyöristetty odorosa
U [u] kuten sanassa “kuu” suljettu, takinen, pyöristetty cultur

Vokaaliväreissä sallitaan pientä vaihtelua, koska kaikkien kansallisuuksien on vaikea ääntää ihan samalla tavoin. Esimerkkinä amerikkalaisilla takinen a [ɑ] (sanassa “car”) ja hyvin erilaiset o:t sanoissa “hot” ja “coat”.

Diftongit

Kuuntele ja toista!

Kun toinen vokaali seuraa toista, nämä lausutaan yleensä erillisinä.

Jos jälkimmäinen vokaali on i tai u, neljässä tapauksessa, vokaalit muodostavat diftongin:

AI [aj] äänne sanassa “kaivo” pais
AU [aw] äänne sanassa “sauna” auto
EU [ew] änne sanassa “eukko” euro
OI [oj] äänne sanassa “soitto” seluloide

Etuliitteen lisäys ei aiheuta diftongia: reuni [re-uni], supraindise [supra-indise]. Samatapaisesta syystä muodostuu kaksi erillistä tavua myös eräissä muissa sanoissa: egoiste [ego-iste], proibi [pro-ibi]. Tällaiset sanat on merkitty sanastoissa seuraavaan tapaan “proibi (o-i)”.

Yhdistelmä EI on harvinainen. Se lausutaan yleensä kahtena eri tavuna: ateiste [ate-iste], feida [fe-ida], reinventa [re-inventa]. Ne, joilla on vaikeuksia tässä, voivat lausua [ej] tai jopa [e].

Kun i tai u edeltää toista vokaalia, se muuttuu puolivokaaliksi – ihan kuin englannin Y or W – seuraavissa tapauksissa:

Muissa tapauksissa – esim. emosia, abitual, plia – äänteet i ja u pysyvät selvinä vokaaleina.

Tärkeä huomautus: Ensi lukemalta nämä säännöt vaikuttavat sekavilta. Onneksi ne voi jättää käytännössä huomiotta! Kun kieleen tottuu, ääntämys hioutuu luonnostaan pikku hiljaa kohti sääntöjen tarkoittamaa.

Konsonantit

Kuuntele ja toista!

Seuraavat kirjaimet ääntyvät konsonantteina:

B [b] kuin “bistro” soinnillinen bilabiaarinen klusiivi bebe
C [k] kuin “katto” soinniton velaarinen klusiivi clica
D [d] kuin “daami” soinnillinen dentaali-alveolaarinen klusiivi donada
F [f] kuin “fiksu” soinniton labiodentaalinen frikatiivi fotografi
G [g] kuin “goljat” soinnillinen velaari klusiivi garga
H [h] kuin “hattu” tai kuulumaton soinniton glottaali frikatiivi haicu
J [ʒ] kuin ranskan “journal” soinnillinen postalveolaarinen frikatiivie jeolojia
L [l] kuin “lippu” soinnillinen dentaali-alveolaarinen lateraali lingual
M [m] kuin “muisto” soinnillinen bilabiaali nasaali mesma
N [n] kuin “nuori” soinnillinen dentaali-alveolaarinen nasaali negante
P [p] kuin “paksu” soinniton bilabiaalinen klusiivi paper
R [r] kuin “raikas” soinnillinen dentaali-alveolaarinen trilli rubarbo
S [s] kuin “syksy” soinniton dentaali-alveolaarinen frikatiivi sistemes
T [t] kuin “tarmo” soinniton dentaali-alveolaarinen klusiili tota
V [v] kuin “veturi” soinnillinen labiodentaalinen frikatiivi vivosa
X [ʃ] kuin š sanassa “šakki” soinniton postalveolaarinen frikatiivi xuxa
Z [z] kuin englannin sanassa “zoo” soinnillinen dentaali-alveolaarinen frikatiivi zezea

Huomaa seuraavat asiat:

Koska joillekin puhujille nämä ääntämistavat voivat olla hankalia, LFN sallii myös seuraavien muunnelmien käytön:

LFN:lle vieraat kirjaimet

Seuraava taulukko suosittelee lausumistavan niille kirjaimille, jotka eivät varsinaisesti kuulu LFN:ään:

K [k] kuten C
Q [k] kuten C
W [u] tai [w] kuten U
Y [i] tai [j] kuten I
Ё [jo] kuten IO
Й [i] tai [j] kuten I
Ц [ts] kuten TS
Ч [tʃ] kuten TX
Щ [ʃtʃ] kuten XTX
Ы [i] kuten I
Э [e] kuten E
Ю [ju] kuten IU
Я [ja] kuten IA

Painotus

Kuuntele ja toista!

Jos sanassa on enemmän kuin yksi vokaali, jollakin niistä on paino eli jokin vokaali lausutaan muita painokkaammin. Painokkaat vokaalit on seuraavassa merkitty alleviivaten.

Pääsääntö: painon saa se vokaali, joka edeltää sanan viimeistä konsonanttia:

Täten jälkiliite voi siirtää sanan painoa, mutta näin ei silti aina tapahdu:

Monikon pääte -s ei kuitenkaan siirrä painoa:

Diftongissa esiintyvä puolivokaali I tai U toimii tässä suhteessa kuin konsonantti:

Jos sanassa ei ole konsonantteja tai jos sanan kaikki vokaalit tulevat vasta konsonanttien jälkeen, niin ensimmäinen vokaali on painollinen:

Joskus viimeisen konsonantin jälkeen tulee vokaaliyhdistelmä. Vokaaliyhdistelmät IA, IE, IO, UA, UE ja UO pitävät pääsäännön voimassa; paino on viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla:

Sitävastoin viimeistä konsonanttia seuraavissa vokaaliyhdistelmissä AE, AO, EA, EO, OA, OE ja UI paino tulee vokaaliparin ensimmäiselle vokaalille:

(Kuitenkin estingui ja vacui, sillä U on tässä puolivokaali diftongisäännön mukaan.)

Sanat ala, asi, agu, ami, enemi, perce, alo, and ura lausutaan usein paino viimeisellä tavulla. Myös pääsäännön mukainen painotus on hyväksyttävää.

Yhdyssanoissa kuten parario ja mediadia säilyy jälkiosan alkuperäinen painotus.

LFN ei ole tonaalinen kieli: sanat eivät erotu toisistaan äänenkorkeuden vaihteluin. Voidaan kuitenkin käyttää nousevaa intonaatiota ilmaisemaan, että kyse on kysymyslauseesta.:

Fonotaktiikkaa

Tavallisia sanoja muodostettaessa LFN noudattaa tiettyjä rajoittavia sääntöjä.

Kahta samanlaista vokaalia ei yleensä panna peräkkäin. Se kuitenkin sallitaan, jos tilanne syntyy etuliitteen liittämisestä: “reenvia”, “coopera”. Tällöin molemmat vokaalit lausutaan erikseen.

Yhdistelmiä ei ja ou ei yleensä sallita. Silti ei hyväksytään sanoissa, joihin se syntyy etu- tai jälkiliitten takia, esimerkiksi reincarne. Molemmat vokaalit lausutaan erikseen.

Yhdistelmä ei voi syntyä e:hen päättyvästä etuliitteestä (kuten sanoissa preistoria ja reincarne) tai i:llä alkavasta jälkiliittestä (kuten sanoissa fein ja veida). Tavallisesti ei lausutaan kahtena eri vokaalina, mutta ääntäminen [ej] on tarvittaessa sallittu.

Yhdistelmää ou ei yleensä suvaita.

Jos jälkiliitteen liittäminen aiheuttaisi kielletyn kaksoisvokaalin, niin toinen vokaali jätetään pois:

Vain seuraavat konsonanttiryhmät ovat sallittuja tavun alussa:

Vain seuraavat konsonantit ovat sallittuja tavun lopussa, ja niitä pitää silloin edeltää vokaali:

Konsonanttiryhmä sanan keskellä on mahdollinen, jos se voidaan jakaa kahdeksi sallituksi tavuksi:

Erisnimet samoin kuin vakiintuneet tekniikan ja kulttuurin kansainväliset sanat voivat rikkoa näitä sääntöjä.

Esta paje es presentada con la lisensa CC Attribution-Share Alike 4.0 International.
Lo ia es automatada jenerada de la paje corespondente en la Vici de Elefen a 22 otobre 2020 (20:43 UTC).