Määreet

Määre on sellainen sana, joka määrittää substantiivia esittäen tämän ominaisuuksia, mm. viittausaluetta ja määrää. Lukuunottamatta monikon tunnusta -s (jota sitäkin pidetään määreenä LFN:ssa). Määreet seuraavat aina pääsanaansa.

Määreitä on monta eri luokkaa. Tyypillisiä esimerkkejä eri luokista ovat: tota, la, esta, cual, cada, mea, multe, otra.

Etumääreet

Tota tarkoittaa “kaikki”. Se viittaa substantiivin koko viittausalueeseen. Erotukseksi sanasta cada, tota viittaa kokonaisuuteen eikä niinkään sen yksittäisiin edustajiin.:

• Tota linguas es asurda. – Kaikki kielet ovat absurdeja.
• Me va ama tu per tota tempo. – Rakastan sinua kaiken aikaa.
• La lete ia vade a tota locas. – Maito meni kaikkialle.
• On ia oia la musica tra tota la vila. – Musiikkia kuultiin läpi koko kaupungin.

Ambos tarkoittaa “molemmat”. Sitä voi käyttää sanan tota asemesta silloin, kun on kyse vain kahdesta. Substantiivin pitää olla monikossa:

• Ambos gamas es debil. – Molemmat sääret ovat heikot.

Merkitykseltään tota ja ambos eivät ole erilaisia kuin kvanttorit, mutta ne lasketaan eri luokkaan syntaksinsa vuoksi: ne edeltävät kaikkia muita substantiivilausekkeen määreitä, mukaan lukien la.

Niitä voidaan käyttää myös pronomineina.

Artikkelit

Tässä kielessä on kaksi artikkelia – määräinen artikkeli la ja epämääräinen artikkeli un. Tässä sana “määräinen” tarkoittaa, että substantiivin viittausalue on ennalta tunnettu.

La esittelee substantiivin, joka merkitsee jotain, jonka kuulija (tai lukija) tuntee ennestään. Sitä käytetään seuraavantyyppisissä tilanteissa:

Asia on jo mainittu:

• Me ia compra un casa. La casa es peti. – Ostin talon. Talo on pieni.

  Kuulija arvaa helposti, mistä asiasta on kyse:

• Me ia compra un casa. La cosina es grande. – Ostin talon. Keittiö on suuri.

  Virkkeen muu osa määrittelee asian riittävän selvästi:

• El ia perde la numeros de telefon de sua amis. – Hän on hukannut ystäviensä puhelinnumerot.

  Kuulija pystyy ymmärtämään asian välittömästi:

• La musica es bela, no? – Eikö musiikki olekin kaunista?

  Asia on yleisesti tunnettu. Tämä sisältää opiskelualat ja abstraktit sanat:

• La luna es multe distante de la tera. – Kuu on hyvin kaukana maasta.
• Me no comprende la matematica. – En ymmärrä matematiikkaa.
• El ama la cafe. – Hän pitää paljon kahvista.
• La felisia es plu importante ca la ricia. – Onnellisuus on paljon tärkeämpää kuin rikkaus.

Un esittelee yksiköllisen substantiivin, jonka tarkoittamaa asiaa kuulija ei ennestään tunne. Sitä ei käytetä monikollisen sanan eikä ainesanan yhteydessä. (Se toimii myös kvanttorina tarkoittaen “yksi”.)

• Me vole leje un libro. – Haluan lukea kirjan.
• Un gato ia veni en la sala. – Kissa tuli huoneeseen.

Joissain kielissä on partitiivinen artikkeli merkitsemässä epämääräistä lukumäärää tai ainesanaa. LFN käyttää tähän artikkelia la tai sitten ei mitään artikkelia:

• Me gusta la cafe. – Pidän kahvista.
• Me gusta cafe. – Pidän kahvista.
• Me bevi cafe. – Juon kahvia.

Demonstratiivit

Demonstratiivit määrittävät substantiivin viittausalan edustajan (tai edustajien) paikkaa tai aikaa, tai itse puhuttua asiaa.

Esta tarkoittaa “tämä” (tai “nämä”). Se on varsin samanlainen kuin la, mutta viittaa olioon, joka on lähellä puhujaa, fyysisesti tai vertauskuvallisesti:

• Me posese esta casa. – Omistan tämän talon.
• Esta libros es merveliosa. – Nämä kirjat ovat suurenmoisia.
• Me gusta esta cafe. – Tästä kahvista minä pidän.
• Esta mense ia es difisil. – Tämä kuukausi oli vaikea.
• Esta frase conteni sinco parolas. – Tämä virke sisältää viisi sanaa.

Acel tarkoittaa “tuo” tai “se”. Sekin on samantapainen kuin la, mutta viittaa olioon, joka on kaukana puhujasta, tai ainakin kauempana kuin sanan esta yhteydessä:

• Acel xico regarda acel xicas. – Tuo poika katselee noita tyttöjä.
• Atenta denova en acel modo. – Koeta sillä tavalla uudestaan.
• Acel torta es noncomable. – Tuo kakku on syötäväksi kelpaamaton.

Esta ja acel kelpaavat myös pronomineiksi.

Interrogativit

Interrogatiiviset määreet ovat eräs keino muodostaa kysymyksiä.

Cual kysyy “mikä”, “mitkä” tai “mitä”:

• Cual animal es acel? – Mikä eläin tuo on?
• Cual vejetales es la plu bon? – Mitkä kasvikset ovat parhaita?
• Tu veni de cual pais? – Mistä maasta olet kotoisin?
• Cual fenetras es rompeda? – Mitkä ikkunat ovat rikki?
• Cual pinta tu prefere? – Mitä maalia pidät parhaana?

Cuanto kysyy “kuinka monta” monikollisen sanan ja “kuinka paljon” ainesanan yhteydessä:

• Cuanto casas es en tua strada? – Kuinka monta taloa on kadullasi?
• Cuanto pan tu pote come? – Kuinka paljon leipää pystyt syömään?

Sanoja cual ja cuanto käytetään myös pronomineina.

Valintamääreet

Valintamääreillä poimitaan tiettyjä yksilöitä substantiivin viittausalueesta:

• cada – kukin, jokainen
• cualce – mikä/kuka hyvänsä
• alga – joku, muutama, vähän
• no – ei mikään/kukaan
• sola – ainoa

Cada merkitsee “kukin” tai “jokainen” ajatellen näitä eri yksilöinä. Substantiivi ei voi olla ainesana, ja sen pitää olla yksikössä:

• Cada can ave un nom. – Kullakin koiralla on nimi.
• Me no ia leje cada parola. – En lukenut jokaista sanaa.
• Tu fa la mesma era a cada ves. – Teet saman virheen joka kerta.

Cualce tarkoittaa “mikä hyvänsä”, ei siis ole väliä, mikä. Substantiivina on yleensä lukumääräinen sana. Ainesanan yhteydessä tähän käytetään normaalisti määrettä “alga” (“jokin määrä / mikä hyvänsä määrä”):

• Prende cualce carta. – Ota mikä kortti hyvänsä.
• Cualce contenadores va sufisi. – Mitkä hyvänsä laatikot käyvät.

Alga tarkoittaa, että substantiivin viittaus on määrittelemätön:

• Me ia leje acel en alga libro. – Luin tuon jostain kirjasta.
• Cisa me va reveni a alga dia. – Tulen ehkä takaisin jonakin päivänä.
• Alga cosa es rompeda. – Jokin on rikki.

Käytettynä ainesanan tai monikossa olevan sanan kanssa alga ei merkitse ainoastaan, että viittaukse identiteetti on epämääräinen vaan että määräkään ei ole selvillä. Silloin ymmärretään yleensä, että kyseinen määrä on aika pieni – muuten sanottaisiin multe – ei kuitenkaan oleellisesti pieni kuten sanan poca yhteydessä:

• Me va leje alga libros. – Aion lukea joitakin kirjoja / muutamia kirjoja.
• Alga polvo ia cade de la sofito. – Jonkin verran pölyä putosi laipiosta.
• El ave alga pan en sua sesto. – Hänellä on vähän leipää laukussaan.

No tarkoittaa “ei mitään” / “ei yhtään”. Silloin substantiivin viittaama asia on poissa tai sitä ei ole olemassa:

• Me ave no arbores en mea jardin. – Minun puutarhassani ei ole ollenkaan puita.
• Tu va senti no dole. – Et tunne ollenkaan kipua.
• No arbor es plu alta ca la tore Eiffel. – Mikään puu ei ole Eiffelin tornia korkeampi.
• Me ia encontra no person en la parce. – En tavannut ketään puistossa.

Sola means “ainoa(t)”, siis vain tämä/nämä, ei mitkään muut:

• El es la sola dotor en la vila. – Hän on kaupungin ainoa lääkäri.
• Estas es la sola du parolas cual nos no comprende. – Nämä ovat ainoat kaksi sanaa, joita en ymmärrä.
• Me va destrui la mur con un sola colpa. – Tuhoan muurin yhdellä ainoalla iskulla.

Näitä määreitä (paitsi no ja sola) voi myös käyttää pronomineina. Niistä myös muodostuvat erityiset pronominit cadun, cualcun, algun ja nun, jotka viittaavat ihmisiin. Muihin olioihin viittaavat vastaavat pronominit saadaan yksinkertaisesti panemalla määreen perään sanan cosa.

Possessiivit

Possessiivimääreitä ovat mea, tua, nosa ja vosa sekä sua:

• Mea gato ia come un mus. – Kissani söi hiiren.
• Me gusta multe tua dansa. – Pidän paljon tanssistasi.
• Nosa ecipo va gania la premio. – Meidän joukkue voittaa palkinnon.

Omistuksen voi myös merkitä prepositiolausekkeella, esim. de me:

• Acel es la casa de tu. – Tuo on sinun talosi.

Kolmannen persoonan possessiivi on sua riippumatta siitä, onko vastaava pronomini el, lo, los, on vai se:

• La ipopotamo abri sua boca. – Virtahepo avaa kitansa. (refleksiivinen)
• Nos regarda sua dentes. – Me katsomme sen hampaita. (ei-refleksiivinen)

Kvanttorit

Kvanttorit ovat määreitä, jotka auttavat ilmaisemaan (luku)määriä substantiivin viittausalueelta:

• -s – (monikon tunnus)
• un – yksi
• du, tre, cuatro… – kaksi, kolme, neljä…
• multe – monta, paljon
• poca – vähän
• plu – enemmän
• la plu – enimmin, eniten
• min – vähemmän
• la min – vähimmin, vähiten

Monikon tunnus -s on alkeellisin kvanttori. Substantiivilauseke, joka sisältää monikollisen substantiivin ei vaadi muita määreitä:

• Me va leje libros. – Aion lukea kirjoja.
• Me va leje la libros. – Aion lukea kirjat.

Yhtä hyvin kuin epämäärainen artikkeli, un voi olla luku “yksi”. Se tarkoittaa lukumääräisesti yhtä oliota substantiivin viittausalueelta. Siksi substantiivi ei saa olla ainesana, ja sen on oltava yksikössä:

• Me ave un frate e du sores. – Minulla on yksi veli ja kaksi sisarta.

Muut lukusanat – du, tre, cuatro, jne – ovat samoin kvanttoreita.

• Me ave tre gatos obesa. – Minulla on kolme lihavaa kissaa.
• Me ave cuatro plu anios ca mea frate. – Olen neljä vuotta vanhempi kuin veljeni.

Multe viittaa suureen määrään substantiivin viittausalueesta. Se tarkoittaa “monta” monikollisen sanan yhteydessä ja “paljon” ainesanan yhteydessä:

• Esta casa sta ja asi tra multe anios. – Tämä talo on seissyt tässä monta vuotta.
• La pijones come multe pan. – Kyyhkyt syövät paljon leipää.

Poca vastakohta sanalle multe, ja se merkitsee pientä määrää. Se tarkoittaa “vähän” ja sopii käytettäväksi niin monikollisen sanan kuin ainesanan kanssa. Ensimmäisessä tapauksessa se voidaan joskus kääntää “harvoja”:

• Me reconose poca persones. – Tunnistin vain pienen määrän ihmisiä. (todella pienen)
• El pote dona poca aida. – Hän voi antaa vain vähän apua. (todella vähän)
• Vertaa: Me pote leje alga parolas. — Voin lukea vähän sanoja. (jonkin verran)

Plu tarkoittaa “enemmän”. Se viittaa jotakin muuta määrää suurempaan määrään substantiivin viittausalueesta, ja sitä voi käyttää niin monikollisten sanojen kuin ainesanojen yhteydessä. La plu tarkoittaa “eniten” tai “enin” – siis suurinta määrää:

• Tu ave plu libros ca me. – Sinulla on enemmän kirjoja kuin minulla.
• La plu linguas es bela. – Useimmat kielet ovat kauniita.
• Plu pan es en la cosina. – Lisää leipää on keittiössä.
• La plu fango es repulsante. – Enin muta on inhottavaa.

Min on sanan plu vastakohta, ja se tarkoittaa “vähemmän”. Se viittaa jotakin määrää pienempään määrään, ja sitä voi käyttää sekä monikollisen sanan että ainesanan yhteydessä. La min tarkoittaa “vähiten”:

• Me desira min vejetales ca el. – Minä haluan vähemmän kasviksia kuin hän.
• Tu ia leje la min libros de cualcun ci me conose. – Tuntemistani ihmisistä sinä olet lukenut vähiten kirjoja.
• El ave min interesa a cada dia. – Hänellä on päivä päivältä vähemmän mielenkiintoa.

Kvanttoreita voidaan käyttää myös pronomineina.

Samankaltaisuusmääreet

Neljä nyt käsiteltävää määrettä liittyvät samankaltaisuuden ja erilaisuuden ilmaisemiseen:

La mesma tarkoittaa “sama”. Sanaa la ei normaalisti voi jättää pois, mutta sen tilalla voi olla esta tai acel:

• Tu porta la mesma calsetas como me. – Sinulla on samat (oikeastaan samanlaiset) sukat kuin minulla.
• La gera ia comensa en la mesma anio. – Sota alkoi samana vuonna.
• Nos va reveni a esta mesma tema pos un semana. – Me palaamme tähän samaan aiheeseen viikon päästä.

Otra tarkoittaa “muu” tai “toinen”:

• Nos ave aora esta tre otra problemes. – Nyt meillä on nämä kolme muuta ongelmaa.
• La otra solve ia es plu bon. – Toinen ratkaisu oli parempi.
• Tu ave otra pan? – Onko sinulla (jotain) muuta leipää?

Tal tarkoittaa “sellainen” tai “tuollainen”:

• Me construi un macina de tempo. – Rakennan aikakoneen.
  • Tal cosas es nonposible. – Sellaiset ovat mahdottomia.
• Me xerca un abeor. – Etsin mehiläishoitajaa.
  • Me no conose un tal person. – En tunne ketään sellaista.
• Tu vole repinti la sala? – Haluatko maalata huoneen uudelleen?
  • Me prefere evita tal labora. – Mieluummin vältän sellaista työtä.
• Tu ave plu libros como estas? – Onko sinulla lisää tämän kaltaisia kirjoja?
  • Si, me ave du otra tal libros. – On. Minulla on kaksi muuta tuollaista kirjaa.

Propre tarkoittaa “oma”, kuten “minun omani”, tähdentäen substantiivin omistajaa. Se on erityisen hyödyllinen määritteen sua jälkeen selventämässä merkityksen refleksiivisyyttä, so. että substantiivi kuuluu lauseen subjektille:

• Mea propre idea es an plu strana. – Oma ajatukseni on jopa kummallisempi.
• El ia trova la xarpe de sua sposo e ia pone lo sirca sua propre colo. – Hän löysi miehensä huivin ja kietoi sen omaan kaulaansa.

Määreiden järjestys

Määreet noudattavat tiettyä keskinäistä järjestystä:

• Etumääreet tota ja ambos edeltävät kaikkia muita.
• Seuraavaksi tulee artikkeli, demonstratiivi, interrogatiivi, valintamääre tai possessiivi. Yleensä vain yksi tästä joukosta esiintyy kerrallaan substantiivilausekkeessa.
• Sen jälkeen siellä voi olla yksi tai useampia kvanttoreita tai samankaltaisuusmääreitä. Samankaltaisuusmääre ei koskaan ole ensimmäisenä sanana ryhmässä, joka liittyy lukumääräiseen, yksikölliseen substantiiviin. Sitä edeltää aina jokin toinen määre – kaksi, jos toinen niistä on etumääre (esimerkiksi tota la otra libro).
• Adjektiivit bon ja mal silloin, kun ne itse eivät ole määreitä, edeltävät tavallisesti substantiivia, mutta vasta muiden määreiden jälkeen.

Esimerkiksi:

• El ia colie sua poca posesedas e parti. – Hän keräsi vähät omaisuutensa ja lähti.
• Un otra problem es la manca de aira fresca asi. – Toinen ongelma on raikkaan ilman puute täällä.
• Nos no ia tradui ancora acel otra cuatro frases. – Emme ole vielä kääntäneet noita neljää muuta virkettä.
• Tota la omes ia vade a la costa. – Kaikki miehet menivät rannikolle.